keskiviikko 22. huhtikuuta 2015

Valmis?

Nuin.

Muutamaa hassua paperilippusta ja lappusta vaille olen valmis muusikko. Noin niinkuin paperilla. Käytännössähän se on sitten ihan eri asia, että miten se muusikkous tulee ilmi.

Reilu viikko sitten oli oma näyttökonsertti Loistossa, Jyväskylän ammattiopiston muusikoksi opiskelevien päättökonserttiviikolla ja oli muuten toinen toistaan hienompia pläjäyksiä. Aikamoinen etuoikeus, että on saanut opiskella tuollaisissa puitteissa. 

Loisto-julisteita.
Loisto oli jännittävä erityisesti siksi, koska siinä pääsi toteuttamaan suhteellisen isoissa puitteissa omia unelmiansa: omaa musiikkia konsertillisen verran, hyvät äänet, tuotantotiimi, bändi, muiden soittimien osaajia, valot, kuva ja kaupanpäälle vielä kotiinviemisiksi av-puolen opiskelijoiden tekemä kohtuullisen laadukas dvd-tallenne konsertista. Projekti oli työläs, mutta työ näkyi tuloksissa. Palaute on ollut kaikin puolin hyvää ja rakentavasta palautteesta voi vain ottaa opikseen. Jos osaa.

On tullut muutamia kysymyksiä ihmisiltä, että mitä mä sitten meinaan, kun koulu on ohi. Että kun olen valmis. No, onhan tässä vielä toista koulua (lue: yliopistoa) jäljellä yhden harjoittelun ja gradun verran... Mutta muusikkona - tai elämässä, eihän tässä varsinaisesti koskaan olla valmiita, eikö? 

Muusikkous on sellainen juttu, että pitää olla valmis kehittämään itseään jatkuvasti, jos aikoo pysyä pinnalla. Pitää löytää jotain, millä motivoida ja kehittää itse itseään. Ja juuri sopivasti, kun pääsin haaveilemaan "pakollisten" koulutöiden ohella virsikoraalien ja kaikennäköisten muiden, aikaavievien mutta kivojen, juttujen opettelua - soitettiin kotoa töihin. Kesällä on tiedossa sopivan mittainen kesäkanttorinpesti, mikä tarkoittaa, että nyt sitten oikeasti otetaan kirkkourut haltuun. Tästä siis riemu repeää!
Vapaa-ajan projekteista kuoriutuukin yllättäen työ!
Niin. Että hei, ei kannata a) mennä naimisiin tai b) kuolla tänä kesänä Jyväskylän alueella, koska saatan toimittaa niiden tilaisuuksien musiikit. Häämarssit ja hautajaismusa, mikä vastuu! Hui! 


Kesää odotellessa,

<3: Anskibanski


Ps. aloitin nyt sitten neulomaan. En tiiä tuleeko tästä sittenkää hanskoja, tuskin. Katotaan! :D

Villasukka? Lapanen?

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Miks?

En ymmärrä kaikkea sitä pahuutta, jota maailmassa tapahtuu.

Välillä ihmettelen, että miks kaikki ihmiset ei oo yhtä herkkiä kuin mää. Ja että ihmettelen, miks mää oon näin herkkä. Uutisia on turha seurata, koska ne ei oo hyviä. Koko ajan tapahtuu tosi oksettavia juttuja, olis vaan kivampi, kun voitais elää sellasessa maailmanrauhassa. Miks Jumala sallii pahuuden? Miks ihminen on paha? Ihminen on itsekäs. Oksettaa. Ihminen on vaan välillä niin pihalla. Ja se vaan pitää hyväksyä.

Lapsilla on jossain välissä aina semmonen kyselyikä. Mulla on vähän samanlainen menossa. Joskus on hyvä ja tervettäkin kyseenalaistaa vähän kaikki. Miks mää teen sitä, mitä teen? Miks opisekelen musiikkia? Miks ihmiset on erilaisia? Miks mun mielestä hömppäleffat on paras tapa nollata aivot ja joku toinen ei voi sietää hömppää? Miks telkkarista tulee niin huonoja ohjelmia? Miks mulla ei ees näy telkkari? :D

Sen sijaan, että poden maailmantuskaa, päätin opetella oikeasti neulomaan. Hukkaan aina hanskat, vähintään toisen siitä parista. Tällä hetkellä omistan yhet lapaset, jotka on toistensa pari. En tiiä, mistä alotan neulomisen, mutta jostain varmasti löytyy hyviä vinkkejä! Ja kun tekee ite, saa tehdä just sellaset kun haluaa. Mun lapasista tulee kaikkea muuta kuin tavalliset!

MOI

P.s. Olin eilen lenkillä. Joku oli heittäny rairuohot järveen. Miks?


perjantai 3. huhtikuuta 2015

Hupsua.

Kun on kovin luova ihminen, ja sisältä löytyy voimakas tarve ilmaista itseään eri keinoin, päätin jatkaa blogikirjoittelun parissa. Hetkiä ja henkäyksiä näyttää maistiasia elämästä, sen iloista, suruista ja kaikenlaisista tunteista. Teemana on ollut jo itsellä pitkään aitous - enkä koskaan lakkaa ihmettelemästä elämää ja sen pieniä ihmeitä. 

Tervetuloa lukemaan, katselemaan ja kuuntelemaan!

♥: Annika


Elämää ja sen pieniä ihmeitä


Elonkorjuuta.

Joutsenia Rheinin rannalla.

Rakkaudesta Suomen kesään.

Pieni vaeltaja.

Tiellä vapauteen.